Kööpenhaminan Rigshospitalet Glostrupissa tohtori Anders Sode West kollegoineen ryhtyi arvioimaan luonnonmukaisen, eli vuorokausirytmiin perustuvan, valaistuksen vaikutusta aivohalvauksen saaneiden potilaiden kuntoutukseen. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin systemaattisen, auringonvaloon pohjautuvan valon vaikutusta potilaiden toipumiseen. Yksinkertaisesti sanottuna "luonnollinen valo" on keinovaloa, joka jäljittelee luonnon pimeyden ja valon rytmiä. Se tukee myös vuorokausirytmiämme: ihmisaivojen 24 tunnin sisäistä kelloa, joka mahdollistaa uneliaisuuden ja valppauden säännöllisen ja jaksottaisen vaihtelun.
Valon luonnollisen rytmin ennakoitavuus optimoi fysiologiamme, terveytemme ja käyttäytymisemme. Useimmille meistä, jotka viettävät jopa 90 % ajastaan sisätiloissa, luonnollinen päivärytmi voi olla vaikeasti saavutettavissa.
Riittävä päivänvalon saanti moderneissa asumisolosuhteissa on itsessään varsin haastavaa. Kontrolloidussa ympäristössä, kuten sairaalassa tai kuntoutuskeskuksessa, terveellisen vuorokausirytmin ylläpitäminen on kuitenkin erityisen haastavaa, erityisesti pitkäaikaisten potilaiden osalta.
Miten terveydenhuollon laitokset voivat siis luoda ympäristön, joka tukee tervettä biorytmiä ja vähentää komplikaatioita? Laajemmassa mittakaavassa: mitä kaikissa sisätiloissa, aina kodeista ja työpaikoista kouluihin ja julkisiin tiloihin, voidaan tehdä heikentyneen luontoyhteyden kompensoimiseksi?

Luonnonvaloa jäljittelevä valaistus
Ihmisen vuorokausirytmiä voidaan tukea parhaiten luonnollisen kaltaisella sisävalaistuksella, joka jäljittelee auringonvalon rytmiä sekä pimeyden ja valoisuuden (luksi), värin (kelvin) ja spektrin (aallonpituus) luonnollista vaihtelua.
"Aivomme lukevat valoa vuorokaudenajan arvioimiseksi", selittää West. "Siksi on erittäin tärkeää, että valo on oikeanlaista oikeaan aikaan, jotta elinten ja aivojen toiminta voi tehostua tai hidastua oikealla tavalla. Tiedämme, että kaikki kehomme solut toimivat vuorokausirytmin mukaan – ja että aivojen hypotalamuksen pääkello ohjaa suoraan 10–15 prosenttia geeneistämme. Tiedämme myös, että häiriintynyt vuorokausirytmi on yhteydessä muun muassa endokrinologisiin häiriöihin (esim. tyypin 2 diabetes), kognitiivisiin häiriöihin, uniongelmiin, masennukseen ja syöpään."